sunnuntai 12. elokuuta 2007

Ikuisen kaupungin taikaa


Kaikki tiethan johtavat tunnetusti Roomaan ja sinne mekin olemme nyt paasseet. Olen aina halunnut kayda tutkimassa tuon lahes 3000 vuoden ikaisen, todella merkittavan historian omaavan kaupungin menoa. Historian siipien havinaa loytyy enemman kuin tarpeeksi tasta kaupungista, nahtavyyksia loytyy vaikka muille jakaa, tarkeimpina mainittakoon mm. muinainen gladiaattoreiden taisteluareena Colosseum, Vatikaanivaltio ja tunnettu kohtauspaikka niin turisteille kuin paikallisille nimeltaan Espanjalaiset portaat, jotka sijaitsevat Piazza di Spagnan aukiolla.

Pidimme molemmat Veronasta paljon, se ei ole kooltaan liian suuri muttei aivan pieni maalaiskylakaan. Ennen junamme lahtoa Roomaan kavimme maistamassa pizzaa paikallisessa ravintolassa, nyt kun Italiassa ollaan niin onhan sita "pakko" maistella paikallisia herkkuja, kuten pizzaa, pastaa, unohtamatta tietenkaan sita italialaista jaateloa=). Hassua, etta tassa maassa lahes joka kadunkulmassa tuntuu olevan Gelateria -kyltti, joka houkuttelee sisaan maistamaan pallon tai pari paikallista jatskia. Joka paiva on tullut vedettya gelatoa ollessamme Italiassa, eika kyllastymista sen suhteen nay. Pizzat, jotka soimme Veronassa olivat myos erittain hyvia.

Bongasimme junan, joka kulki suoraan Veronasta Roomaan eika vaihtoja taten ollut lainkaan. Matka kesti viitisen tuntia, mutta reissu sujui hyvin, saimme paikat ns. makuuhytista, jossa penkit voi kaantaa makuuasentoon. Itsea ei pahemmin vasyttanyt, Mikko otti pienet unet, mutta fiilistelin itse kuunnellen mp3:ia ja lueskellen opaskirjamme suosittelemista mestoista tulevassa kohteessamme. Perilla, saavuttuamme Roma Terminiin, rautatieasemalle, loysimme melko kivuttomasti oikean metron ja suunnan kohti hostelliamme. Tassa kaupungissa ei ole kuin metrolinja A ja B, joten metrokartan lukeminen ei ollut niin suuri voimainponnistus kuin vaikkapa Lontoossa tai Pariisissa. Hostelli on kiva paikka, asumme 10 hengen dormissa, sangyt ovat mukavat ja hostelli kaiken kaikkiaan on siistissa kunnossa.


Olimme molemmat melko naantyneita junamatkan jalkeen, ruokaa oli saatava ja akkia! Kello oli jo lahes yksitoista illalla kun paasimme hostelliin, mutta otimme viela metron kohti Roma Terminia ja loysimme sen lahistolta hyvan ruokapaikan. Samassa huoneessa ollut australialainen kaveri suositteli etsimaan ruokapaikkaa aseman lahistolta. Paatimme lahtea sinne, silla hostellimme lahiymparisto naytti melko hiljaiselta tuohon aikaan illasta.

Eilen otimme ensin suunnan kohti ruokakauppaa, silla aamiainen ei sisaltynyt hintaan. Suht nopeasti loytyikin kauppa, josta ostimme aamiaistarvikkeet ja paatimme menna nauttimaan aamupalan lahistolla olevan Colosseumin viereen. Tuon aamiaisen muistan todennakoisesti aina, silla ei sita joka paiva paase syomaan aamiaista tuollaisen historiallisen rakennelman juurella. Paatimme myos menna englanninkieliselle opastuskierrokselle Colosseumiin. Oli todella siistia paasta nakemaan "livena" tuo paikka, joka on tuttu monista leffoista, koulun historian kirjoista jne..



Mikolla oli ollut pienta flunssaa parisen paivaa, ja eilen han sanoi tuntevansa olonsa melko huonoksi. Paatimme, etta han lahtee kierroksen jalkeen hostellille nukkumaan ja se oli hyva idea, silla han oli mitannut kuumeen ja sita oli ollut jonkin verran ja Mikon olo oli muutenkin heikohko. Kavin itse tutustumassa keskustaan, kavin istuskelemassa espanjalaisilla portailla, joka oli muuten taynna porukkaa. Kavin myos legendaarisella Fontata del Tritone -suihkulahteen luona, ei muuten ollut mikaan ihan pieni suihkulahde=)





Palasin illalla takaisin hostelliin ja tutustuin uusiin huonekavereihin, toinen oli USA:sta, meidan kanssamme samanikainen mies ja toinen vuotta nuorempi, Saksasta kotoisin oleva nainen. Mikkokin voi jo hieman paremmin, Buranan ansiosta, ja lahdimme neljastaan keskustaan syomaan ja sen jalkeen etsimaan erasta opaskirjamme suosittelemaa jazzbaaria. Harmi vain etta kyseinen paikka oli suljettu, arvoitukseksi jai oliko se suljettu ikuisesti vai jostain syysta vain valiaikaisesti. Kyseisella alueella oli kuitenkin paljon muitakin baareja, loysimme eraan kivan paikan, jossa oli hyva meno. Kyseinen kaupunginosa tuntui sykkivan elamaa, ihmisia tungeksi niin baareissa kuin kaduillakin. Taksin saaminen tuntui olevan ensin melko mahdotonta siina vaenpaljoudessa, mutta onni oli puolellamme, silla saimme melko nopeasti taksin takaisin hostelliimme. Metro oli sulkeutunut jo suht aikaisin illalla.

Toivon etta Mikon kunto paranee, hanella oli nyt aamulla hieman kuumetta. Hanella on tanaan lepopaiva, toivotaan etta han on kunnossa huomenna kun lahdemme kohti Venetsiaa...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Peku, missä kuvat tehtävistä? Muistat kai että et voi palata jos ei tehtävät oo suoritettu... Odotellaan kuvia suorituksista..

t. Dynamite

Anonyymi kirjoitti...

Missäs pojat aikoo olla viimeisen viikkonsa? Onko suunnitelmat selvinneet?

Mikolle tervehtymisiä. Allekirjoittanut aloittaa reilin jälkeen uimavalvojan hommat. Ehkä alkaa sitten rintakarvatkin kasvaa;)

J-P