sunnuntai 3. elokuuta 2008

Experience Music Project with Jimi Hendrix!



Tama viikko on tuonut mukanaan mukavia yllatyksia. Yksi niista oli se, etta sain uuden mp3 -soittimeni yllattavan nopeasti, postiluukusta kolahti uutukainen Creative torstaina. Ja osoittautuihan se katevaksi peliksi, mika on tallaiselle musiikin suurkuluttajalle suuri unelmien tayttymys:)

Torstaina minun oli alun perin tarkoitus lahtea tutkimaan yksin n. 90 km:n paassa Seattlesta sijaitsevaa upeaa tulivuorta, Mt. Rainieria. (tassa kuvaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Mount_Rainier_7431.JPG). Tarkoitus oli tehda autolla paivareissu tuonne ja takaisin, mutta ilma torstaina oli melko pilvinen, iltapaivalla myos sade liittyi mukaan kuvioihin. Siksi paatin lykata reissua ensi viikolle, tarkoitus olisi lahtea kaymaan siella nyt heti alkuviikosta. Paasee samalla kruisaamaan autolla ja nauttimaan hienoista maisemista taalla Ameriikan maalla.

Torstaina muutin siis suunnitelmiani ja suuntasin Rainierin sijaan tutkimaan Seattlea. Joella oli asiaa keskustaan, ja hyppasin hanen kyytiinsa ja vietin muutaman tunnin ihmetellen kaupungin elamaa. Seattle on kaupunki, jossa vallitsee mukavan letkea ilmapiiri. Oli mukavaa kierrella kaduilla ja nauttia kaupungin hyvasta fiiliksesta. Ensitoikseni kavin juomassa cappucinon yhdessa noista tuhansista (silta ainakin tuntuu) Starbucks -kahviloista, joita Seattlesta tuntui loytyvan. En paljoa liioittele kun sanon etta lahes joka kadunkulmassa nakyi taman kahvilan nimi. Ihme, etta kaikille noista kahviloista riittaa asiakkaita..joka tapauksessa, kahvi on kylla hyvaa:) Vierailin myos tunnetussa Pike Place Marketissaa, joka sijaitsee aivan Seattlen satamassa meren rannalla ja kyseinen paikkahan on tunnettu kalatori. Lisaksi sielta loytaa paljon muitakin merenelavia ja takuuvarmasti on tuoretta tavaraa! Alhaalla kuvaa kyseista marketista.





Torstai-iltana kavimme illallisella omasta mielestani eraassa Usa:n parhaimmista burgerpaikoista Issaquahissa! Oikeesti, ne hampurilaiset ovat ihan tajuttoman hyvia. Isoja ovat kuin mitka mutta hyvin jaksoin pistella sen poskeen, olihan siina ollut pitka paivakin takana. Parasta on myos, etta ranskalaisia saa syoda niin paljon kuin jaksaa, kun kori tyhjeenee niin tarjoilija tuo kuuliaisesti lisaa tavaraa. Alla kuva meitsista ja purilaisesta autuaan hymyn kera.



Olen jonkin verran saanut rahaa palamaan myos uusiin vaatteisiin taalla, mutta hyva on ollut ostella kun vaatteita saa melkoisen paljon halvemmalla kuin koto-Suomesta. Ostin jo uudet kengat, kauluspaidan, solmion jne..Katotaan nyt nayttaako pankkitili nollaa taman reissun jalkeen mutta se on sen ajan murhe sit:D

Leffojakin on tulltu kateltua jonkin verran, katsoimme viime viikolla Elisen ja Joen kanssa dvd:lta ihan mahti elokuvan nimeltaan "In Bruges". Kyseinen patka on kuvattu kuvankauniissa Bryggen kaupungissa Belgiassa ja suosittelen lampimasti tutustumaan kyseiseen elokuvaan. Yllatyksekseni huomasin netista, etta tama leffa saapuu Suomen teattereihin vasta lokakuussa. Hyvaa kannattaa tosin odottaa eiko vaan? Elokuvissa kayminen taalla on huomattavasti halvempaa kuin kotona, silla esim. jos kay elokuvissa ennen klo. 17 niin paasee "paivahinnalla" sisaan joka tarkoittaa noin seitsemaa dollaria. Euroissa tuo on niinkin halpaa kuin vajaa 5 egea. Huomenna jos vaan ehdin olisi tarkoitus lahtea tarkastamaan muutama viikko sitten ensi-iltaan tullut "Wall-E".

Viikonloppu meni loistavasti, lauantaina olimme Elisen kanssa katsomassa SeaFair -festariin (mennyt viiikonloppu oli taalla Seattlen seudulla kyseisen festivaalin aikaa, sisaltaen kaikenlaista actionia) kuuluvaa Blue Angels -havittajalentokoneiden showta. Aikamoista taituruutta vaatii piloteilta, eivat kaikki tuohon ilmailuun pysty! Kuusi havittajaa tekivat yhdessa hianon esityksen ja paasimme viela hyville paikoille sita katsomaan.

Kuten kartasta huomata saattaa, Seattlen lahiseutu on hyvin saaristoista ja yksi tarkeimmista kulkuvaylista, moottoritie idasta kohti Seattlea kulkee eraan kahden saaren valiin rakennetun sillan ylitse. Shown ajaksi tuo vayla sillan kohdalta oli suljettu kokonaan, mika mahdollisti innokkaiden katsojien paasyn sillan reunalle ja tuonne siis mekin suunnistimme. Nakymat taivaalle olivat hyvat, ilmakin selkeni ja muuttui aurinkoiseksi juuri parahiksi shown alkaessa alkuiltapaivasta. Porukkaa oli paikalla melkoisesti. Kulkiessamme sillalle parkkipaikalta ohitimme eraan puiston, joka oli pullollaan innokkaita evasretkeilijoita, joilla oli mukanaan tuolit ja evaat, aivan kuten viime viikon paraatissa Seattlen keskustassa:D Innokasta piknik-kansaa nama jenkkilaiset...alhaalla ekassa kuvassa fotoa kyseiselta sillalta, toisessa itse Blue Angels ja viimeisessa poliisin moottoripyora seka autio motarisilta.







Tanaan suunnistimme kohti erasta Seattlen mielenkiintoisinta nahtavyytta nimeltaan Experince Music Project, joka on puhtaasti musiikkia taynna oleva museo. (nettisivu http://www.empsfm.org/) Museo on muuten saanut nimensa Jimi Hendrixilta hanen ymparilleen kootun The Jimi Hendri Experince -bandin mukaan. Kavin siella ensimmaisen kerran 2002, kun taalla vierailin ja nyt oli toisen vierailun aika. Mika parasta, saimme eraalta Elisen & Joen tyokaverilta ilmaiset tiketit kyseiseen mestaan! Kelpasi kylla...vietin tanaan yhteensa viitisen tuntia tuon museon lumoissa, sielta loytyi yllattavan paljon kaikkea nakemisen arvoista. Museo on muuten toisen Microsoftin perustajista, Bill Gatesin frendin, Paul Allenin, alullepanema.

Museosta loytyy suuri maara tietoa populaarimusiikin suurista nimista ja se koostuu erilaisista nayttelyista, jotka vaihtuvat kausittain. Talla kertaa tarjolla oli mm. Jimi Hendrixin elamsta kertova nayttely kuvineen ja tietty videomateriaaleineen eri keikoilta. Opin melkoiseti kyseisen herran elamasta taman paivan aikana. Nayttelyyn oli koottu kunnioitettava kokoelma mm. hanen kitaroitaan ja bandinsa kamoja. Audiovisuaalisen kokemuksen huipentuma museossa on audioguide -opas, mika tarkoitti museokierroksen alussa IPodin ja kuulokkeiden mukaan ottamista. Naiden avulla pystyi saamaan kunkin nayttelyn kohdalla lisatietoa painamalla oikeita valikoita ja kuulemaan lisaa haluamastaan aiheesta. Katevaa!

Yksi parhaista jutuista oli myos IPodin jukeboksi, joka mahdollisti mm. Nirvanan luukuttamisen kuulokkeista kesken vaeltelun nayttelyiden keskella! Seattlestahan on myos kotoisin suuren maailman tietoisuuteen ponnistanut Nirvana, jolla oli myos oma osionsa museossa. Musamuseon kylkeen on lisaksi rakennettu vuonna 2004 science fiction museo joka oli nakemisen arvoinen! Sielta loytyi kaikkea; harvinaisuuksia, kirjoja, lehia, videomateriaalia, julisteita, eri elokuvissa kaytettyja esineita ja tavaroita. Yksi parhaimmista kohteista oli mielestani patsas Terminaattori -kyborgista! Hasta la vista, baby!

Muita nayttelyita olivat mm. historiaplajays kitaroiden synnysta aina ensimmaisista akustisista soittimista sahkokitaroiden aikakauteen. Aikamoinen maara soittimia oli saatu tuohon nayttelyyn ja viihdyin taman nayttelyn parissa pitkan tovin, vaikka itse viulisi olenkin=). Ehdin myos vilkaisemaan nayttelya nimeltaan "American Sabor: Latinos in U.S. Popular Music". Kiinnostava nayttely sekin. Eraasta kerroksesta loytyi SoundLab, jossa pystyi testailemaan helposti eri soittimia ohjattujen ohjelmien avulla. Kavin itse kokeilemassa mm. rumpusetin hallintaa "rumpurobotin" avulla, joka opasti meitsia rumpujen soiton maailmaan seka kokeilin myos miksauksen alkeita seka levyjen pyoritysta DJ:na. Hyvin toteutetut tyopajat ja hauskaa oli:)



Elise ja Joe jattivat minut loppupaivaksi seikkailemaan yksinani museoon, mutta ennen heidan lahtoaan kavimme museossa sijaitsevassa ravintolassa safkaamassa. Paatin siina sitten tilata ruoan kylkiaiseksi amerikkalaista olutta mutta kavi niinkin ikavasti etten sita saanutkaan:D Tarjoilija kysyi henkilollisyystodistustani ja siina kuuliaisesti ojensin suomalaisen ajokortin mutta sepa ei kaynytkaan. Han perusteli ettei han voi hyvaksya muuta kuin passin sopivana henkkarina. Niinpa niin. No, eipa ollut passia mukana ja nain jai olut juomatta. Ihmetyttaa taalla eri ravintoloiden vaihtelevat kaytannot, joissain paikoissa ei ole kysytty mitaan ja joissain ollaan sitten niin tarkkoja. No, ensi kerralla passi messiin.



Olin musamuseossa sen sulkemisaikaan asti, kello seitsemaan asti illalla ja paatin sen jalkeen jatkaa Seattle-kierrostani tutustumalla museon vieressa sijaitsevaan Space Needleen -nakotorniin, joka rakennetttiin Seattlen maailmannayttelyyn vuonna 1962. Maisemat ylhaalta olivat hienoja, vaikka liput torniin olivatkin melkoista kiskontaa: 16 dollaria! Korkeutta tornilla on vain noin 184 metria, mika ylittaa hieman Nasinneulan korkeuden, mutta olen kutienkin sita mielta, etta kannatti kayda, varsinkin kun saa illalla oli pilveton. Alla muutamia kuvia tornista otettuna. Pidin paljon varsinkin nakymista merelle seka keskustan pilvenpiirtajille. Myos Mount Rainier nakyi suotuisan saan vuoksi hyvin seka Cascades- ja Olympia -vuoristot.



Alas tultuani otin viela monorailin Space Needlen vieresta keskustaan (kyseinen monorailrata rakennettiin myos samaiseen maailmannayttelyyn). Keskustaan saavuttuani kavelin pimenevassa illassa kohti bussipysakkia, josta otin linja-auton kohti tuttua Issaquahia. Pysakille loytaminen oli talla kertaa helppoa, silla olin tehnyt saman bussiturneen jo torstaina.

"If you can just get your mind together
Uh-then come on across to me
Well hold hands and then well watch the sunrise
From the bottom of the sea
But first, are you experienced?"

Jimi Hendrix: Are you Experienced?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

All I can say is nothing because your blog is not interesting to read.

Anonyymi kirjoitti...

Heii peksi! Olipas kiva taas lueskella sun seikkailuista siellä. Kovin vaan meinaa kauteus iskeä :S:D Hienoa olisi itsekin päästä katsastamaan amerikan maailmaa. maybe some day..
Mulla on vielä tämä kuu töitä ja sithän se koulu jo alkaa olla taas käsillä. Vaikka kesänvietosta kovasti nautinkin, ootan jo kouluelämää. Ihmisiä (myös sinua, et alahan tulla jo takas) ja vapautta minkä koulumaailma tarjoaa verrattuna töihin.
Pidähän itsestäsi huolta siellä ja nauti uusista maisemista!

Anonyymi kirjoitti...

Ja edellinen anonyymi kirjoittajahan tunnetaan myös nimellä Nana
:D

Anonyymi kirjoitti...

Heips. Kylläpäs miuta rupes naurattamaan, kun suurimmassa osassa kuvista siulla on sinisen sävyinen paita. Juu vain, servettien pitää sopia yhteen pöytäliinan kanssa just niin kun kravatin ja kauluspaidankin:D.
Katruski halus muuten tietää, ootko parempi ajaa automaattivaihteista kuin manuaalivaihteista autoa... Varo vaan, koeajo niiden Volvolla voipi olla eessä. Että sellattis.
Heisku