"And you can tell everybody - this is your song"

Hejssan alla,

olen onnellinen - kotoa lahetetty paketti saapui vihdoinkin perille tanne Raleigh'in. Paketti seilasi reissullaan yli viikon, olin jo luopua toivosta etta sinne jai mutta eilen se vihdoin saapui. En kylla ymmarra mita hittoa se oli yli viikon seikkaillut tullissa, sisalla oli elintarvikkeista kuitenkin vain leipaa ja salmiakkia. Kuitenkin kaikki sisalto oli tallessa kun se suvaitsi saapua tanne NCSU:n maailmaan. Kotijoukoille tiedoksi etta ruisleivista Vaasan Tosirukiinen oli viela erittain syotavaa, ja kylla maistui hyvalta:) Paketissa komeili myos salmiakkia Panttereista Turkinpippureihin - olihan niita tarjottava sitten kavereille - reaktiot olivat melko negatiiviset paitsi ruisleipa kelpuutettiin. Keskustelut sujuivat kutakuinkin seuraavasti turkkareiden maistelun jalkeen kavereiden ja minun valilla: "This taste so salty, what the heck is that? You just can't eat this??" Vastaus: Sure I can, it's my favorite candy! Ei sita vaan taalla ymmarreta hyvan paalle, voi ressukoita.. Joka tapauksessa kiitos kotiin Suomi-paketista, kylla taalla purilaisten keskella kaipuu toisinaan iskee suomalaisen ruoan peraan.

Viime perjantaina kaytiin kattomassa ison porukan kanssa taalta Alexander Global Villagesta Black Eyed Peasin performanssia RBC Centerissa. Lipuista maksettiin 75 dollaria, silla saatiin melkosen hyvat paikat (istumapaikat lavan edesta, tosin ei sita tullut istuttua juurikaan keikan aikana). Hinta on kuitenkin vahan kun vertaa mita tapahtui viime syksyna Musen keikan suhteen: itsehan hukkasin ekat liput seka itseltani&kaveriltani ja nain ollen hommasin sitten uudet huuto.netista. Koomisinta oli etta ekat liput loytyivat myohemmin kirjan valista, itse keikkahan oli silloin jo ohitse:D Rahaa meni rutkasti Musen kannattamiseen mutta oli se hyva keikkakin - onneksi. Mita viime perjantain esitykseen tulee, Black Eyed Peas oli yllattavan hyvassa vedossa, en ole bandin suuri fani mutta olihan se mentava tsekkaamaan kun kerran tanne saapui ja Amerikassa ollaan. Lamppareina oli mm Lucadris (kaikki varmasti tietaa sen Usherin Yeah -biisista). En valittanyt Lucadri'sta tipan vertaa mutta onneksi olikin lammittelybandi. Alla tunnelmia keikalta..

Keikan jalkeen tuli kaytya seikkailemassa parissa kotibileissa, pelasin BeerPongia ekaa kertaa (!) taalla sitten vaihtoon saapumiseni, pari vuotta sitten viime USA:n reissullani sita tuli pelattua. Ensimmaisissa juhlissa, jonne saavuin, teemana oli olympialaiset, joten suurin osa bilettajista oli saapunut tekeytyen esim makihyppaajaksi jne..itselta jai roolipukeutuminen talla kertaa valiin kun saavuin suoraan keikalta. Ekat juhlat olivat kuitenkin melko tylsat joten harhailimme uuteen taloon missa meininki olikin sitten jo paljon parempi. Musa oli kovalla ja ihmiset vauhdissa, itse tietysti mukaanlukien. Paadyimme samana yona viela joskus neljan aikaan pizzalle laheiseen pizzeriaan ja innostuttiin siina sitten lauleskelemaan porukalla brittilaista poppia - Your Songia ja Wonderwallia. En tieda uskallanko enaa ikina palata tuohon pizzeriaan, olimme melkosen kovaaanisia ja omistaja ei tainnut liiemmin digata kuorolauluistamme. No meilla oli ainakin hauskaa!

Lauantaina iltapaivalla suunnistimme kavereideni Miguelin ja Melissan kanssa ensin juoksemaan laheiselle jarvelle ja ilma oli todella mainio, lupaus kevaasta ja kesasta. Ja eihan se pelkka uinti riittanyt, tuli loppujen lopuksi kaytya pikapulahduksella jarvessa. Oli pirun kylmaa mutta hyvaa teki. Pitaa ottaa jokaviikkoiseksi perinteeksi. Kuulin kuulemma uinti jarvessa on kielletty - en kylla ymmarra miksi. Muutenkin taa amerikkalaisten meininki valilla pistaa miettimaan onko kaikissa laadituissa saannoissa mitaan jarkea. Seuraa esimerkki: ystavani Juergein tyttoystava oli kaymassa taalla Itavallasta. He menivat laheiseen ostoskeskukseen, istuutuivat kahvilaan ja kuten normaaliisti pariskunnat tekevat, paattivat nuo nuoret rakastavaiset alkaa suuteloon. Mutta onnen tielle ilmestui pilvia, silla heita lahestyi poliisi joka kertoi etta suutelu ei ole sallittua!! Kuulemma julkisilla paikoilla pitempikestoinen rakkaudenosoitus ei ole todellakaan okei. Kyseiset seikat katsotaan kuulemma henkkoht asioiksi jotka tulisi pitaa omana tietonaan eika julkinen, vahainenkin pitempi suutelu katsotaan paheksuen. Mitakohan tahan sanoisi...Seuraavana muutama foto paikallisista jarvimaisemista.

Sunnuntaina kutsui taas jarvi, talla kertaa Lake Jordan, joka sijaitsee tuossa puolen tunnin katevan ajomatkan paassa Raleigh'sta. Paiva oli viela lampimampi kuin lauantai ja suunnistimme sinne kolmen kaverin, Melissan, Juergenin ja Antonion kanssa. Nyt en uskaltautunut uimaan, vaan sen sijasta  chillasimme rannalla ja otimme vahan etaisyytta kampukseen nauttien lampimasta kelista, joka oli noin 16 astetta!! Leppoisa sunnuntai, teki hyvaa raskaan viikon jalkeen.

Olympialaisia on tullut katottua loppujen lopuksi melko vahan, Suomen jaakiekkotaistoa on jonkin verran tullut seurattua. Eipa kovin haavisti ole kotomaalla mennyt noin yleisesti ottaen Vancouverin maisemissa, mutta askeinen jaakiekkopeli pelasti paljon. Suomi vei voiton Tsekista ja siirtyi valieriin. Vastassa on tuolloin nykyinen asuinmaani. Sita pelia ei sitten vaan voi missata. Tanaan oltiin ensin juhlistamassa eraan vaihtarikaverin, Kamanin synttareita, tytto taytti 21 vuotta joten juhlinnan aihetta oli riittamiin. Kavimme isolla porukalla syomassa sushia eraassa ravintolassa ja kyllahan se vaan oli niin hyvaa! Sen jalkeen paadyttiin eraaseen pubiin istumaan iltaa pienemmalla kaveriporukalla ja telkusta tuli sopivasti Suomen peli. Voiton saavuttua ite tuulettelin menemaan ja huutamaan Go Finland, mutta enpa juuri saanut liittolaisia muualta pubista...Kyseisessa mestassa oli muuten soittamassa yhden miehen orkesteri, joka veti ikivihreita Michael Jacksonista Bloodhound Gangiin. Hyva meininki oli kaverilla, taustat tuli koneelta mutta aani ja kitara livena.

Eilen paatettiin testata parin kaverin kanssa uutta liikuntamuotoa, Spring Break for a Sweat liikuntahallilla. Kyseessa oli ohjattu tunnin mittainen liikuntahetki, joka oli melkosta raakkia. Tulihan siina sit ainakin paivan liikunnat, kaiken sen hyppimisen ja juoksemisen jalkeen. Pitaahan sita olla valmiina Spring Breakia varten, kuten kaikki taalla hokee..:P

Seuraavasta viikonlopusta eteen pain on reilun kuukauden ajan jokaikinen viikonloppu tarjolla jonkinnakosta reissua. Aloitamme laskettelureissulla Lansi-Virginiaan, Winterplaceen (mika nimi!), joka sijaitsee noin neljan tunnin ajomatkan paassa taalta. Matkaan lahtee mukava joukko lahinna hulluja vaihtareita. Matkakertomusta reissusta myohemmin. Nyt adios amigos, olkaa ihmisiksi ja katsokaa vaikka mainoksia seuraavasta linkista: nain sita mainostettiin vuonna 1989!!

http://www.youtube.com/watch?v=Ppni9npwpYY&feature=related