Twin Peaksia, Pike Place Marketia ja hippifestivaalia

Viimesia paivia viedaan Amerikan maalla ja katseet olisi aika suunnata kohta Skandinavian suuntaan. Se aikahan koittaa sunnuntaina. Juhannus, jussi, keskikesan juhla menee siis taalla Seattlessa ja juhannuspaiva lentokoneessa. Mutta varasin jo paluulennon viime marraskuussa ja paatin etta tullaan vasta sunnuntaina. Kyllaha niita juhannuksia riittaa. Paasia etta tulen kotiin sentaan valosaan aikaan - mika olisikaan karmeampaa kuin palata Helsinki-Vantaalle marraskuun keskella kun rantaa tulee taivaan taydelta. Nyt sunnuntaina ehka korkeintaan vetta ja on muuten vaaan harmaata. Ainakin mita Ilmatieteen laitoksen saatiedotukseen on uskominen niin ei se arska taida taydelta teralta paistaa tana jussina. No, ei sita taallakaan enaa Death Valleyn 47 asteen lukemissa olla joten turha olla kateellisia lampotiloista.

Juhannus on kylla hieno juhla, jota ei oikein osata taalla puolen maailmaa arvostaa. Juuri eilen istuin kahvilla keskustassa ja nain yhta kaveria NCSU:sta joka oli ajanut mini cooperillaan lapi mantereen aina Seattleen asti ottaakseen osaa pyorakilpailuun viime sunnuntaina. Oli muuten ehka kylmin paiva ikina, vetta tippui taivaasta ja oli ehka korkeintaan 15 astetta - siis mita mainioin saa fillaroida. Juteltiin pari tuntia kaikesta maan ja taivaan valilla ja kerroin sitten innoissani suomalaisten juhannusperinteista, saunomiskulttuurista ja vasta/vihta -elamyksista. Olen taman kevaan aikana moneen otteeseen huomannut kuinka monet, itselleen taysin tutut asiat saattavat ulkomaalaisten korviin kuulostaa melko oudoilta. Esimerkkina nyt vaikkapa tama vastan kaytto..eilen yritin selittaa kuinka hienolta se tuntuu kun hakkaa koivunoksalla itteaan pienessa kuumassa huoneessa - mistaan masokismista ei suinkaan ole kyse vaan hedonistisesta elamyksesta! Mutta ei se vaan ole niin helppoa saada the sauna experience kuulostamaan hyvalta ja nautittavalta, unohtumattomalta kokemukselta. No, ehka unohtumattomalta sen saa kuulostamaan muttei niinkaan positiivisella tavalla...

Juhannus on monille suomalaisille se kesan kohokohta. Vihdoin on valoisaa ja vielapa kellon ympari, luonto taydessa terassa ja uudet perunat ja mansikat poydassa. Ja syyta sita onkin juhlia, onhan Suomen kesa tunnetusti lyhyt ja vahaluminen. Kolikon toisella puolella ovat ne ainaiset hukkumistilastot - sunnuntain uutisissa joka vuosi kerrotaan paaotsikoissa kuinka monta ihmista paasi kunakin jussina hengestaan. Ei se vaan mene kaikille paahan etta viina ja vesilla seikkailu kuulu yhteen. Surullista mutta totta.

Viime paivat ovat olleet lokoisia. Miguel oli taalla Seattlen maastoissa sunnuntaihin asti ja lensi taalta Nykiin pariksi paivaksi. Nain ne vaihtarikaverit ovat vahitellen, yksi toisensa jalkeen kaikonneet ymparilta ja kohta sita ollaan itsekin menossa takaisin. Mahtavaa kylla etta olen saanut tehda reissua monien North Carolinassa tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa..ajatuksena oli viime marraskuussa kun lentoja varailin etta en todellakaan lenna heti toukokuussa takaisin kotiin. Olin miltei 110 prosentin varma siita etta kylla sita joitakin matkakavereita saa messiin. Ja jos ei niin sitten reissaan yksin. Hyvinhan kaikki loppujen lopuksi onnistuikin. Eka viikkoa Floridassa neljan muun jampan kanssa, sitten yksinaan palloilua Nykissa ja Bostonissa ja sitten taas uusien kavereiden pariin lansirannikolla. Ja mika olisikaan mainiompi paatos kuin palata Seattleen kaikkien seikkailujen jalkeen ja vetaa henkea ennen Finlandiaa.

Alla pari kuvaa viime paivien menosta Seattlessa. Ekassa Snoqualmie Falls, jotka loytyy ihan tuosta 20 min ajomatkan paasta. Noissa maisemissa kuvattiin Twin Peaks -kulttisarjaa aikoinaan ja kaytiin Twede's Cafessa nauttimassa kupillinen kahvia ja kirsikkapiirakkaa. Sarjaa seuranneille talla on varmasti merkitysta;) Alemmissa kuvissa Seattlea, ekana kaupungin sydan, Pike Place Market, ja sen jalkeen Space Needle -nakotorni. Seattlessa oli viime viikonloppuna mielenkiintoinen hippifestari, Summer Solstice Festival ja kaytiin kattomassa meininki. Festari oli jo lopuillaan kun sinne paastiin mutta paikalla oli kuitenkin viela soittamassa paikallinen grunge-bandi, kannabis tuoksui ja olutteltat olivat pystyssa. Ihmiset oli hippikuteissa ja tuli jotenkin Ilosaarirock mieleen. Pari kuvaa siis myos tasta Seattlen festarimenosta, paikkana Gas Works Park.

Nyt lukuisia Usan kaupunkeja lapikayneena voin todeta etta Seattle on melko eurooppalaistyylinen. Jos vertaa esimerkiksi Miamiin tai Losiin niin kylla on eroa. Miamin meno on loppujen lopuksi ainakin itelle liian hullua, vaikka muutama paiva siella mukavasti vierahtaakin. Muistan kun yritettiin paasta klubeille niin kylla se niin vaan on etta jos on rahaa tippiin ja mukana joukko naisia niin mukavasti paasee jonon ohi. Meidan sakilla ei ollut oikeen kumpaakaan niin oli vahan vaikeeta paasta sisalle baariin:P Ja Vegasissa lahes joka baariin naiset paasee ilmaseksi sisaan, miehet maksavat paivasta riippuen 20 donasta lahemmas sataan...etta nain, ei oo ihan sama meno Helsingissa Jykylasta puhumattakaan. Seattlessa myos kodittomat eivat ahdistele yhtaan niin samalla tavalla kuin esimerkiksi San Franciscossa. Siellahan esimerkiksi eraana aamuna yksi koditon kyseli rahaa ja kun en antanut niin han huuteli peraan katkerana "olet viela itse joskus koditon!". Jep, hyvaa paivanjatkoa vaan sinullekin..

Kohta ostoksille, viimeset rahat likoon ja kattomaan mita sita viela Suomeen kantaisi mukanaan..