First week behind

Hi there,

paasenpa vihdoin kirjoittamaan ajatelmia tanne blogiin. Huhuhuh, kylla on mennyt viikko ollut hulinaa ja menoa. Kaikkea uutta ja ihmeellista on tapahtunut enka varmaan osaa tassa kertoa kuin osan mutta parhaani yritan. Kaikille epailijoille tiedoksi etta KYLLAPA KYLLA, viihdyn taalla:) Elavana ollaan edelleen ja kaikki hjuvin. Kuvia lisaan tanne heti kun ehdin, olen lainannut nyt viime paivina yhden kaverin kameraa joten kuvilta ei voida onneksi valttya..lentoyhtiolle on lahtenyt vahinkoilmoitus lapparin ja kameran varastamisesta ja nyt ei muuta kuin odotan vastausta mita tuleman pitaa. Alkuvaikeuksien eli varastamisepisodin jalkeen kaikki on kuitenkin lahtenyt kayntiin ongelmitta.

Ekaksi vahan fiiliksia tasta Alexander Global Villagesta, yhteisosta, jossa tulen viettamaan tulevat kuukaudet. Meita on taalla monia kymmenia asukkaita, kaikki asutaan roommate -periaatteella, eli kaksi henkiloa jakaa huoneen. Oma kamppikseni, Conrad, saapui viime sunnuntaina maisemiin ja oikein mukava heppu tuntuu olevan kyseessa. Conradilla on akvaario, jossa tosin talla hetkella ei ole kuin yksi kultakala ja mukavana lisana muutamia etania:D Kuulemma saan itekin kayttaa akvaariota jos haluan ostaa kaloja. Katotaan jos tassa ny vaikka hommais muutamia:P Conrad kay opiskelujen lisaksi osa-aikatoissa lahiston ostarissa ja on kenkamyyjana retkeilyyn erikoistuneessa liikkeessa. Onhan tama huoneen jakaminen aika erilaista kuin mihin kotona on tottunut, yksioasumisen jalkeen. Huone on melko pieni, sisaltaen kerrossangyn, sohvan, ja molemmille tyopoydat. Mutta hauskaa taa on, ainakin viela. Tata oon toisaalta odottanutkin, ja mainio saka kavi kun kamppis on vielapa mukava tyyppi. Mika kohtalo/sattuma onkaan ollut, mutta en suinkaan ole hanen eka suomalainen kamppis. Viime vuonna oli kuulemma ollut eka. Alla kuvaa omasta huoneesta: ekassa ovessa oleva nimikyltti ja seuraavassa fotossa huoneen kerrossanky, ite punkkaan ylhaalla.

On kylla mainiota kun taalla tuntuu koko ajan tapahtuvan jotain. Eipa tarvii erakoitua omaan yksinaisyyteen, silla porukkaa ymparilta loytyy mainiosti. Populaa on niin Aasiasta, Euroopasta kuin Australiasta. Englantia puhutaan ja suomen kieli unohtunut jo taysin (!) Kuten edellisessa tekstissa taisin mainita, taalla asuu myos yksi toinen suomalainen, Janne, jonka kanssa tulee haasteltua suomea. Muuten sita ei sitten missaan kuulekaan. Olen tutustunut mainioihin tyyppeihin, esimerkiksi Hollanista kotoisin olevaan Migueliin ja itavaltalaiseen Juergeniin. Nimetkin alkaa vahitellen jaada paahan, parin ekan paivan aikana tuntuu etta kunnon katastrofi oli paassa kun kaikki oli uutta, kampus, ihmiset, kielen vaihto jne. Mutta paiva kerrallaan, nailla mennaan! Ihmiset vaikuttavat todella avoimilta ja on todella helppoa jutella ja vaihtaa kuulumisia kommuunissa. Porukan ikahaarukka on 18 vuodesta 26 ikavuoteen eli eri-ikaista opiskelijaa loytyy. Hyvin tunnutaan kuitenkin tulevan toimeen. Alla kuvia viereisessa huoneessa asuvan kaverin, Sidin, 18-vuotisjuhlista jotka paatettiin jarkata hanelle yllatykseksi. Tarkoitus oli laittaa kaikki valmiiksi, kakut ja pallot huoneeseen ennen kuin Sid saapuu viikonlopun vietoltaan takaisin asuntolaan. Sid kuitenkin jarkkasi yllatyksen meille saapumalla hieman liian aikaisin reissultaan joten yllatys ei ihan osunut nappiin:D joka tapauksessa ihan jees juhlat saatiin aikaiseksi.

Asuntolassa on muuten melko tiukat saannot ainakin alkoholin kayton osalta. Monet asuntolat Jenkkilassa ovat ns dry dormeja eli alkoholi ei ole sallittu lainkaan. Kuitenkin taalla Alexander Villagessa saa juoda omissa huoneissa ja kutsua muita huoneeseen jos vaan kaikki ovat yli 21-vuotiaita. Tarkastuksia pitavat Residence Ambassadorit, jotka tekevat valilla kierroksia, varsinkin juhlimisiltoina. Hyvana esimerkkina oli eka ilta taalla viime viikon perjantaina kun oltiin yhden kaverin huoneessa nauttimassa tervetuliaisoluita. Metelia riitti ja yhtakkia ovella olikin yksi ambassadoreista. Eipa siina sitten muuta kuin henkkareiden nayttoa ja se siita. Jos sattuu paastamaan jonkun alaikaisen huoneeseen ja jaa kiinni, huoneen omistaja voi olla melko liemessa. Kannattaa siis tsekata keta huoneeseen paastaa ryyppya nautiskelemaan.

Lahes joka ilta viime viikolla tuli kaytya jossakin, tiistaina tuli kaytya keilaamassa, tana kavimme katsomassa uutukaisleffan "The Book of Eli" jossa Denzel Washington vetaa hyvan paaroolin. Aika jees leffa, mukana maailmanlopun makua, Raamattua, vakivaltaa ja kaikkea muuta. Viittaukset uskontoon ja Raamattuun tekivat leffasta mielenkiintoisen, myos visuaalinen teho miellytti tata katsojaa. Tulee Suomeen helmikuun lopulla, menkaa ihmeessa kattomaan. On muuten tuo leffassa kaynti vahan halvempaa kuin kotona, opiskelijalippu illan naytokseen oli vahan reilu 6 dollaria eli mukavasti mennaan alle vitosella. Myos perinteiset house partyt on tullu koettua jo pariin otteeseen..toissa iltana kaytiin jossakin ihan random-juhlissa jonkun kaverin kaverin luona (on yleista etta juhlissa ei todellakaan kaikki tunne kaikkia vaan kutsuja saatetaan pistaa yleisesti ihan Facebookinkin kautta). No kuitenkin, sinne mentiin taksilla ja olihan se suoraan kuin elokuvista. Beer pongia, punaisia mukeja, musiikkia ja porukkaa talon taydelta:D Oli muuten uskomaton saka etta noissa juhlissa tapasin yhden suomalaisen tyton, on taalla yliopistolla vaihdossa mutta asuu vahan eri paikassa. Eli kylla meita suomalaisia taalla nakojaan on. Alla fiiliksia keilauksesta ja juhlista.

 

 

Lauantai-iltana kaytiin tsekkaamassa meidan yliopiston eli North Carolina State Universityn latkajoukkueen oma peli. Niinpa niin, taalla yliopistoilla on omat urheilujoukkueet niin jalkapallolle, jaakiekolle kuin koriksellekin. Seurasimme kuinka oma joukkueemme otti melko kunnolla turpiin vierailijoita, ECU:lta joka on East Carolina University tuolta vahan idempaa. Lopputulos 1-6...noo ensi kerralla sitten paremmin eiko. Tulevana keskiviikkon on tarkoitus menna tsekkaamaan koripalloa ja kevaan aikana on aivan pakko paasta aistimaan millaiset ovat tunnelmat osavaltion oman jaakiekkojoukkueen, Hurricanesien, peleissa.

Tunnelmia jaakiekkopelista alla:

Niin joo ja koulukin alkoi. Meikalla on nelja kurssia tulevana kevaana, kaksi psykaa (Organizational/industrial psychology & Social psychology), yksi englannin kurssi (American English Pronunciation) ja yksi taloustieteiden kurssi (Intruduction to Business Processes). Alun perin en olut paassyt tuonne sosiaalipsykan kurssille, kun tein esivalintoja Suomessa mutta menin joka tapauksessa ekalle luennolle. Kuten oli ehdotettu, menin luennon lopuksi suoraan proffalta kyselemaan mahiksia paasta kurssille koska olen vaihto-opiskelija ja meilla ei ole tata kurssia ja plaaplaa..mutta kannatti kysya silla kurssilla ollaan nyt:) mita nyt ekan viikon kokemuksella voi sanoa niin ei ole tuo luennolla istuminen yhtaan niin passiivista mihin yleensa on Suomessa tottunut. Vuorovaikutus proffien ja opiskelijoiden valilla on suuri ja opiskelijoilta odotetaankin vastakaikua. Pysyypa ainakin hereilla. Kaksi kurssia (sosiaalipsyka ja businesskurssi) ovat massaluentoja, mutta lasnaoloja tarkkaillaan. Taalla sana akateeminen vapaus ei ole ihan niin kova juttu kuin kotona, lasnaoloista pidetaan siis kirjaa!! Muutamasta poissaolosta seuraa jo vaikeuksia (tama riippuu tietty kurssista ja opettajasta) ja pahimmassa tapauksessa kenkaa persuuksille jos ei jaksa luennolle raahatua. Takaisin sitten sopii palata joskus myohemmin. Taalla tunneille nakojaan mennaan eika jaada kotiin haaaveilemaan kahvikupin aareen tai sankyyn loikoilemaan kuten joskus jotkut tekevat..itsehan en ole tahan ikina sortunut, krhm....niinniin.

Myos kotitehtavia taalla tuntuu tulevan paljon enemman kuin Suomessa, ja yhden massiivisen lopputentin sijaan esim kaikilla kursseilla joilla olen on ns mid-term valikoe ja valissa muutamia pienempia kokeita. Myos pistarit voivat olla mahdollisia. Eiko taa kuulostaa vahan lukiomeiningilta vai??:P Mutta toisaalta, tulee ainakin  kai opiskeltua. Muutenkin tehokkuus tuntuu olevan avainsana, tunnit ovat monesti lyhyempia kuin meilla ja opettajat haluavat saada tiedon perille. Myos opiskelijoista ja heidan taustoistaan ollaan kiinnostuneita. Esimerkiksi businesskurssilla jokaisen kurssilaisen tulee toimittaa tulevalle keskiviikolle paperi jossa on oma kuva, nimi ja muutama lause itsesta. Opettaja sanoi haluvansa oppia tuntemaan kurssilaisensa, meitahan on siis noin 200..No mikas siina, aika hieno meininki.

Ruoasta kerron lisaa seuraavassa julkaisussa mutta lyhyesti ja ytimekkaasti siita ei tule olemaan pulaa:D Ruokalat kampuksella ovat auki joka paiva ja voi kayda nauttimassa aamiaista, lounasta ja illallista. Ruokailun vastapainoksi yritan nyt saada liikuttua ettei se Big Pekka/SuperSizeMe palaa aikanaan Suomeen. Mika mainiointa, asuntolaamme vastapaata on massiivinen kuntotalo, josa loytyy uimahalli, kuntosali, palloilukentat ym. Ja kaikki kuuluu lukukausimaksun hintaan eli ei tarvii maksaa enaa. Ei ainakaan mene lapi selitys etta urheilemaan olisi pitka matka tai se olisi kallista. Aloitin myos liikuntakauteni juoksemalla talla viikolla viitisen kilsaa uusien tuttavuuksien kanssa. Tytto, joka oli mukanamme veti kylla aivan uskomatonta vauhtia, taytyy nolona myontaa etta toiseksi jaatiin..Jahka tasta reenaan niin kylla se viela...!

Mita musiikkiin tulee, kavin koesoitossa paikalliseen sinfoniaorkesteriin, jossa on soittajaa niin yliopistolta kuin muualtakin ralighin ymparistosta. Tassa linkkia: http://www.raleighcivicsymphony.org/. Sisalle paasin, soitin pari asteikkoa ja vahan Sibeliusta niin naytti kelpaavan. Harjoitukset alkavat viikon paasta ja kevaan konsertti tulossa huhtikuussa. Myos olisi mahdollisuus valita kamariorkesteri mutta taidan nyt tsekata tuon sinfonian ainakin ensin. Niin joo ja taalla Alexanderissa on muutamia kitaristeja, ehdittiin jo fiilistella yhdessa ja soitella tuossa pari paivaa sitten. Pitaa kai yrittaa lahtea kaduille ja alkaa kerata rahaa Spring Breakia varten.

Tassapa tata talla kertaa, lisaa kirjoittelen taas kunhan ehdin. Tama maanantai on vapaapaiva Martin Luther Kingin kunniaksi joten on pidennetty viikonloppu. Aurinko paisteleee mukavasti eika toppatakkeja tarvita. Parina paivana ollaan syoty lounasta ulkosalla. En valita ollenkaan.