Halojaa,
terveisia eramaan keskelta, taalla Las Vegas ja Aria-hotelli. Eilen tultiin ja mukavee on. Ollaan ny parin kaverin, Miguelin, Kamanin ja Jannen kanssa. Taa on kylla mahtava mesta!! Hotelli valmistunu viime joulukuussa ja kaikki on enemmin tai vahemmin luksustasoa. Esimerkkina tanaan kun saavuttiin huoneeseen niin verhot avautu itestaan ikkunan edesta nayttaen mahtavan nakoalan. Huone on 18. kerroksessa (huoneita tassa hotellissa on sellaset vaatimattomat 4000 ja risat). Tassa hotellissa ollaan kaksi yota, saatiin melko hyva diili kun varattiin kuukaus sitten ja kun meita on tassa huoneessa nelja niin ei yo tuu liian kalliiksi. Vegasissa ollaan ny muutama paiva ja sunnuntaina suunnataan kohti Grande Kanjonia. Oon ollu viimeksi Vegasissa 12 vuotta sitten ja olihan se hulppeaa sillonkin mut nyt taysi-ikaisena saa nauttia kaikesta siita mika jai viimeksi puuttumaan...
Viime viikon seikkailut Nykissa ja Bostonissa meni mainiosti. Nykista siirryin bussilla perjantaiaamuna kohti Bostonia ja viiden tunnin busseilun jalkeen olin perilla. Hintaa matkalle ei kertynyt kuin 18 dollaria ja bussifirma oli BoltBus (pistakaa siis korvan taakse jos itarannikolla liikutte, halvempaa kun se kuulusa GreyHound). Bussista loyty myos Wi-FI joten siina mukavasti meni tunnit facebookin kimpussa ja maileja taitettiin..
Boston on kompakti, natti city jossa kannattaa ehottomasti vierailla. SIelta loytyy kaikkea - ison cityn fiilista mutta myos puistoja, hyvia ravintoloita, arkkitehtuuria ja rentoa ilmapiiria. Vietin viikonlopun kierrellen ympari kaupunkia ja kavelin iha hitosti!! Jalat oli hapoilla kun ekaks myllersin pitkin Nykin katuja ja sit peraa tsekkasin Bostonin maisemia pistamalla jalkaa toisen eteen. Tosin ny vastapainoksi onki sit vaa otettu rennosti taal Vegasissa. Turha liikunta pois, kun vaa ruokaa ja juomaa riittaa..niin joo ja uhkapeleja. Kavin Boston-viikonlopun aikanan myos opastetulla rundilla Harvardin yliopistossa, tuli mukavasti siina kampus tutuksi. Yllatykseksi kampus ei mikaan jarin iso oo mut olihan ne rakennukset iha komeita..osa rakennuksista punatiilta ja tuli kotomaan Jykylan yliopisto mieleen. Yritin paasta vierailee yliopiston kirjastoon mut ei paastetty kun pitas olla Harvardin id..no ehka se onnistuu myohemmin ensi vuonna kun anon siirtoa Harvardiin Jyvaskylasta:P
Viime sunnuntaina, ennen lentoa lansirannikolle, patikoin Bostonissa "Freedom Trailin", joka johdattaa kulkijat erinaisiin kaupungin historiallisiin nahtavyyksiin ja rakennuksiin. Kyseinen polku oli merkattu katuun punaisella viivalla ja eihan se kylla ollut koko ajan mitenkaan selvasti nakyvilla...karttaa tuli katsottua pariin otteeseen kun punainen vari katosi tyystin nakyvista mutta aina sita jotenkin paasin takaisin oikealle raiteelle. Lauantai-iltana kavin tsekkaamassa Boston Symphonyn konsertin kaupungin Symphony Hallissa. Ohjelmassa oli teoksia mm. John Williamsilta ja toinen puoliaika oli omistettu Ray Charlesille, artistina Ellis Hall. Oli aika muikee keikka, yleiso, allekirjoittanut mukaan lukien oli melkosen fiiliksissa kun tutut hitit pamahti ilmoille.
Los Angelesiin siirryin sunnuntai-iltana ja siella viihdyin pari paivaa. Majapaikkana oli hostelli Santa Monicassa, ihan biitsin vieressa joten sijainti oli jees. Kavin testaamassa merivetta, nyt siis Tyynta valtamerta ja sehan oli kylmaa. Ei paljon tehnyt mieli uimaan...Losissa tapasin jalkeen Miguelin, joka olikin viihtynyt jo kyseisessa kaupungissa menneen viikon. Los Angeles on maantieteellisesti valtava, liian iso. Nykiin verrattuna julkiset eivat toimi yhtaan niin sujuvasti, esimerkkina tiistaipaiva kun kavin kattomassa Hollywoodia ja matkaan tuhrautui bussilla yhteen suuntaan lahes puolitoista tuntia! Hollywood ei tosin ole ihan Santa Monican vieressa mutta silti..no paasin kuitenkin perille. Tulihan se Kodak-teatteri, kiinalainen teatteri ja walk of fame tutuiksi ja pari kuvaakin tuli otettua. Kavin myos tutustumassa kavellen Bevery Hillsin maisemiin ja olinkin lahes ainoa kavelija. Olihan siella ihan makeeta taloa toisensa jalkeen ja ainakin pari Ferraria tuli nahtya kruisaamassa kaduilla. Yritin paasta kavellen Mulholland Drivelle (kattokaa muuten se David Lynchin samanniminen mainio elokuva!) mutta jalkakaytava loppui kesken kaiken..joten jai sitten toiseen kertaan. Mutta melko lahelle paasin tuota kuuluisaa autotieta ja tulihan siina taas kaveltya! Bussimatka takaisin hostellille meni mukavasti jalkojen pitaessa ansaittua paussia.
Parasta Losin vierailussa oli kuitenkin serkkuni Kristiinan tapaaminen - melkosen monta vuotta onkin jo ehtinyt vierahtaa edellisesta kohtaamisesta. Vietimme oikein mukavan illan yhdessa Kristiinan ja hanen poikakaverinsa kanssa eika hiljaisia hetkia ollut:D siistia oli nahda, kiitti viela serkku!!
Nyt siis Vegasissa, missa kaikki on mahdollista. Kuvia tullee myohemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti